Muuta hyödyllistä

Tältä sivulta löydät kerääjäkasveihin liittyvää muuta tietoutta. Linkit käsittelevät kerääjäkasveja, viljelysmaan kasvukuntoa ja sen parantamista, vesiensuojelua viljelyn avulla ja jne. Linkkien takaa löytyy UusiRaHan kumppanuushankkeiden Vilkku, Osmo ja Vilma kotisivut. Lisäksi täältä löydät aihepiiriin liittyviä tutkimusraportteja, lehtiartikkeleita, haastatteluja ja luentoja:

-VHVSY:n Pasi Valkaman uusi artikkeli Kerääjäkasvien vaikutus ravinnehuuhtoumaan. Artikkeli on mukana myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa UusiRaHa-hankkeen loppuraportissa.
-Viherteho-hankkeen loppuraportti on nyt ilmestynyt:

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-745-9

Tiivistelmä

Viherteho-hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten viherlannoituskasvusto lopetetaan, jotta huuhtoutumisriski on pieni ja satovaikutus kevätkylvöiseen kasviin hyvä. Kenttäkokeiden vuodet olivat erilaiset. Ns. normaaleissa sääoloissa maan nitraattitypen määrät olivat erittäin suuret, märissä oloissa pienet. Viherlannoitus lisäsi kauraesikasviin verrattuna viljojen jyväsatoa keskimäärin noin kahdella tonnilla per hehtaari hyvänä viljavuonna ja tonnilla kuivuuden rasittamana kesänä.
Virnapitoinen seos tuotti suuren typpisadon (150 kg/ha) jo heinäkuun loppuun, silti lokakuun alkuun mennessä sato yli kaksinkertaistui. Aikainen viherlannoituksen maahan muokkaaminen lisäsi maan nitraattitypen määrää. Pellolla ennen kokeita kasvanut rehevä apilakesanto lisäsi typen talteen oton merkitystä. Kerääjäkasvit ottivat syksyn aikana yli sata kiloa typpeä per hehtaari, ja vähensivät oleellisesti typen huuhtoutumista, mutta etenkin tehokkain huuhtoutumisen estäjä italianraiheinä pienensi seuraavaa viljasatoa. Märän syksyn jälkeen kerääjien satovaikutus oli parempi, mutta silloinkin virnan myöhäinen muokkaaminen tuotti suurimmat viljasadot. Öljyretikka toimii parhaiten, kun viherlannoitus murskataan ja muokataan matalaan, ja kylvetyn öljyretikan annetaan kasvaa talveen asti ilman muokkauksia. Paras ratkaisu seuraavan kesän satovaikutuksen ja kustannusten kannalta on silti antaa virnojen kasvaa myöhäiseen syksyyn ennen maahan muokkaamista.
Mineraalityppeä oli paljon vielä viljan puintien jälkeen, eniten lokakuuhun asti kasvaneen virnan jäljiltä. Myös italianraiheinän keräämää typpeä vapautui tässä vaiheessa. Öljyretikan kasvaminen talveen asti säästi typpeä muita retikkakäsittelyjä enemmän. Edelleen jatkuvan typen vapautumisen ansiosta näyttäisi hyvä viljan kasvu olevan mahdollinen myös toisena jälkivaikutusvuonna. Etenkin nitraattitypen määrän lisääntyminen jälkivaikutusvuoden alkusyksyllä antaa vahvan viestin siitä, että erityisen runsaasti typpeä sisältävien viherlannoitusten jäljiltä typpeä on saatavilla – ja sen talteenotosta tulee huolehtia – seuraavan viljelykasvin jälkeenkin.
Tutkimuksen kerääjäkasviratkaisut ovat perusteltuja lähinnä typen huuhtoutumisen estämiseksi. Huuhtoutumiselle herkissä oloissa kerääjäkasveilla viherlannoituksen ja kevätkylvöisen kasvin välissä voi olla myös hyvä satovaikutus. Kerääjäkasvien juuristolla ja kasvimassan monipuolistamisella on todennäköisesti myös maan kuohkeutta ja muuta kasvukuntoa parantavia vaikutuksia pelkkään virnavoittoiseen kasvustoon verrattuna. Ruis viherlannoituksen jälkeen on edelleen perusratkaisu, mutta silloinkin on huolehdittava typestä, jota vapautuu vielä rukiin jälkeen.
Tutkimus synnytti tuloksia ja havaintoja, joita voidaan soveltaa eri tilanteisiin ja jotka voivat olla apuna ja innoittajana tulevien tutkimusten suunnittelussa. Hankkeen mahdollisti Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiöltä saatu avustus. Tutkimuksen toteutti Luonnonvarakeskus.

-Viljelijäkyselyn tuloksia:

Yhteenveto kerääjäkasvikyselyn 2016 koosteesta (suppeampi versio)

Kooste kerääjäkasvikyselystä 2016 (laajempi versio)

-Seminaariluentoja:

Nyt voit katsoa UusiRaHan vuoden 2018 Hyvinkään seminaariesitykset YouTubesta videona seuraavan linkin kautta:

Tästä aukeavat seminaariesitykset videoina. Ole hyvä ja klikkaa tätä linkkiä!

UusiRaHan II vuosiseminaarin luentokalvot pdf-muodossa

-Lehtiartikkeleita:

Kerääjäkasvien viljelemisen hyötyihin tutustuttiin tilakokeiden äärella – ELY Uutiset 2018

Frodiga fånggrödor kan minska behovet av kvävegödsling med hälften – landsbygdensfolk.fi

Tietoa kerääjäkasveista tiloilta ja kokeista – KM 11/2018

Kerääjäkasvista hyötyä viljelijälle ja ympäristölle – Vihdin Uutiset 1.7.2018

Mäntsäläinen kerääjäkasviseos – Mäntsälän Uutiset 27.6.2018

Fånggrödor – till bondens nytta i Landbygdens Folk 26 Januari 2018

Ta hem nyttan med fånggrödor – Artval i Landbygdens Folk 2 Februari 2018

Greppa näringen: Lärdomar av 25 års försök med grön mark

Information om fånggrödor i gårdsförsöken på Nyby gård år 2016

-Hankkeita:

Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla (Vilkku) -hanke

Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hanke 2009-2014

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke 2016 – 2018

OSMO – Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hanke 2015-2018